Aasian ylivalta kasvaa

Kiinan, Japanin ja Intian jättiläisten lisäksi Aasiassa on monia nopeasti kasvavia markkinoita, mutta myös valtavia eroja ja erilaisia haasteita. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tuoreissa näkymissä ennustetaan Aasian kasvuksi 4,3 prosenttia vuonna 2024 ja 5 prosenttia vuonna 2025, mikä vastaa noin 70 prosenttia maailman yhteenlasketusta kasvusta.

"Useimmilla markkinoilla mennään täysillä eteenpäin kaikilla sylintereillä, vaikka mahdollisuudet vaihtelevat suuresti eri alueilla", sanoo Frédéric Cho, riippumaton neuvonantaja ja Ruotsin ja Kiinan kauppaneuvoston varapuheenjohtaja.

Aasian infrastruktuurin kehityspankin (AIIB) pääekonomisti Erik Berglöf Pekingissä on samaa mieltä siitä, että "Aasia on avainasemassa globaalin kasvun kannalta", mutta lisää, että "ilmastohaasteet ovat erityisen kiireellisiä ja edellyttävät suuria investointeja infrastruktuuriin ja energiantuotantoon, varsinkin kun monet Aasian maat ovat perinteisesti olleet voimakkaasti riippuvaisia fossiilisista polttoaineista".

Alueellistaminen vauhdittaa Aasian kasvua

Yksi Aasian kasvun keskeisistä ajureista on Aasian maiden välisen yhteistyön ja kaupan lisääntymisen myötä lisääntyvä alueellistuminen, kun kahdenväliset kauppasopimukset korvataan alueellisilla vapaakauppasopimuksilla ja Kiina siirtyy arvoketjussa yhä ylemmäs.

"Tämä johtaa Aasian maiden välisen kaupan kasvuun ja niiden integroitumiseen globaaleihin arvoketjuihin, joihin maat voivat osallistua omien vahvuuksiensa ja talouskehityksensä tason mukaan", Berglöf sanoo.

Hän huomauttaa, että globaalien arvoketjujen ansiosta Aasian kehitysmaat ovat päässeet osaksi globaaleja tuotantomalleja ja samalla houkutelleet ulkomaisia investointeja kasvun vauhdittamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi, "aivan kuten Keski- ja Itä-Euroopassa on tapahtunut Berliinin muurin murtumisen jälkeen".

Innovaatiot Kiinan uudessa taloudessa

Cho uskoo, että Kiina on jännittävässä tienhaarassa: "Maa on siirtymässä vanhasta määrään perustuvasta taloudesta laatuun. Laadukas tuotannon kasvu on toistuva lause kaikissa presidentti Xin pitämissä puheissa", hän sanoo.

Kiinan "uusi" talous perustuu enemmän palveluihin ja innovaatioihin sellaisilla aloilla kuin teknologia ja tekoäly sekä vihreään siirtymävaiheeseen liittyvillä aloilla, kuten aurinkoenergian ja sähköautojen alalla. Cho huomauttaa, että kolme Yhdysvaltojen suurimmista sovelluksista on kiinalaista alkuperää: "Kiina on noussut nopeasti johtavaksi monilla aloilla".

Kiinan haasteisiin kuuluvat geopoliittiset jännitteet ja uhkaavat korkeammat kauppatullit. Maan suhteet ympäröivään maailmaan ovat haaste ulkomaisille yrityksille, kun hallitus keskittyy strategisten komponenttien kotimaiseen hankintaan ja mahdollisiin vientirajoituksiin, Cho sanoo. "'In China for China' on kirjoittamaton politiikka, jonka tavoitteena on vähentää Kiinan riippuvuutta kansainvälisistä toimitusketjuista, mikä tekee hankinnasta Kiinan sisältä käsin tärkeimmäksi prioriteetiksi."

Kiinan parantunut liiketoimintaympäristö

Tästä huolimatta ulkomaisten yritysten on Chon mukaan nykyään yleensä helpompi työskennellä Kiinassa kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten.

Kiina haluaa osoittaa, että se on palannut takaisin liiketoimintaan pandemian jälkeen ja että se haluaa pitää ulkomaisen osaamisen maassa.

"Myös ammattimaisuuden aste on noussut, omistajaohjauksella on aiempaa enemmän merkitystä, ja kauppalainsäädäntö toimii yhä useammin niin kuin pitääkin."

Kiina romutti vuosikymmeniä vanhan yhden lapsen politiikkansa vuonna 2016 ja korvasi sen kahden lapsen rajoituksella, joka ei ole johtanut syntyvyyden kestävään nousuun. "Lasten kasvattamisen kustannukset kaupungeissa ovat pelottaneet monia pariskuntia, ja nuorilla naisilla on taipumus valita ura lasten hankkimisen sijasta", Berglöf kertoo.

Intiassa ei sen sijaan ole lähiaikoina pulaa ihmisistä. "Intian väestörakenne on suotuisampi, sillä yhä useammat nuoret siirtyvät työelämään", Berglöf sanoo.

Intian haasteet ovat erilaisia, hän lisää.

"Sen on saatava köyhimmät mukaan talouteen ja kurottava umpeen osavaltioiden ja eri ryhmien väliset kuilut. Ilmastonmuutos iskee voimakkaasti Intiaan, ja energiamurros tulee olemaan kallis, koska sähköverkkoa on uudistettava. Samoin tieverkko. Tutkimukset osoittavat, että intialaiset yritykset, jotka sijaitsevat yli neljän tunnin päässä satamasta, eivät pysty kilpailemaan viennissä."
Cho on samaa mieltä siitä, että infrastruktuuri on edelleen suuri haaste, eikä hän usko Intian saavuttavan Kiinaa lähitulevaisuudessa. "Intia on nykyään siinä, missä Kiina oli 1990-luvun alussa."

Japanin taloushistoria ja tulevaisuuden haasteet

Kauan ennen kuin Kiina ja Aasian tiikeritaloudet nousivat taloudellisesti merkittäviksi, Japani aloitti ennätyksellisen talouskasvun toisen maailmansodan ja 1990-luvun alun välisenä aikana. Talousbuumin aikana Japanista tuli nopeasti maailman toiseksi suurin talous Yhdysvaltojen jälkeen.

Sittemmin syntyvyyden lasku ja muut ongelmat ovat kuitenkin johtaneet pitkittyneeseen suhteellisen pysähtyneisyyden kauteen. Nopeuttaakseen kasvua ja pysyäkseen kilpailun kärjessä Japanin hallitus kannustaa parhaillaan digitaaliseen murrokseen käytännesäännöillä ja tukemalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriö (METI) ennustaa, että jos japanilaiset yritykset eivät edistä digitaalista transformaatiota ja niiden kilpailukyky heikkenee, niille voi aiheutua noin 12 biljoonan jenin (83,1 miljardin Yhdysvaltain dollarin) vuotuiset taloudelliset menetykset vuodesta 2025 alkaen, ja se kuvaa sitä "vuoden 2025 jyrkänteeksi".

Pakistanin ja Bangladeshin on tehtävä paljon enemmän nykyaikaistamisen suhteen, mutta jälkimmäinen on jo vakiinnuttanut asemansa maailmanlaajuisena tekstiilituotannon keskuksena. Kaakkois-Aasiassa Indonesia on maailman neljänneksi suurin maa, jossa asuu 280 miljoonaa ihmistä ja jossa on runsaasti luonnonvaroja. Malesia, Thaimaa ja Filippiinit jatkavat edelleen niin sanottujen tiikeritalojen perintöä.