Ketteryys on uusi kilpailuetu

Pandemia auttoi muuttamaan liiketoiminnan ketteryyttä, ja nyt on tärkeämpää kuin koskaan olla sopeutumiskykyinen markkinoiden nousu- ja laskusuhdanteissa. "Ketteryys läpi syklin" on yksi Sandvikin "Make the Shift" -strategian strategisista tavoitteista.

Charles Darwin kirjoitti uraauurtavassa kirjassaan Lajien synty , että vahvimmat tai älykkäimmät lajit eivät selviä hengissä, vaan pikemminkin ne, jotka sopeutuvat parhaiten muutoksiin. Epävakaassa maailmassamme tällainen ketteryys saattaa hyvinkin olla avain siihen, miksi jotkut yritykset selviytyvät ja jopa menestyvät haasteellisina aikoina.

Kasvava inflaatio, taantumahuolet ja geopoliittinen hermostuneisuus luovat tällä hetkellä yhdessä vaikean toimintaympäristön yrityksille kaikkialla maailmassa. Tämän vaikean ympäristön myötä on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota liiketoiminnan ketteryyteen, ei ainoastaan toistuvien suhdannevaihteluiden hallitsemiseksi vaan myös sopeutumiseksi ennennäkemättömiin tapahtumiin, kuten COVID-19-pandemiaan ja sitä seuranneisiin markkinahäiriöihin ja toimitusketjun häiriöihin.

Navigating the ups and down of a fluctuating economy is essential.

Hyöty koko organisaatiossa

"Pandemia auttoi muuttamaan käsitystä liiketoiminnan ketteryydestä", kirjoitti Forbes "Enää ei ole kyse sopeutumiskyvystä, nopeudesta ja tulevaisuuteen suuntautuneisuudesta vain kilpailuedun saamiseksi toimialalla. Liiketoiminnan ketteryys on nyt sidottu joustavuuteen rajujen ulkoisten muutosten edessä."

Kyky sopeutua ja ennakoida tulevia mahdollisuuksia on saanut yritykset luomaan uusia teknologioita ja ratkaisuja, jotka vastaavat digitaalisen työvoiman ainutlaatuisiin tarpeisiin. Forbesin artikkelin mukaan ketteryys ei ole enää liiketoiminnan sisäinen erottautumiskeino. Se on olennainen kyky kestää ja voittaa suuret ulkoiset voimat, kuten maailmanlaajuiset pandemiat, ilmastonmuutos ja kansainväliset toimitusketjun puutteet. Ketteryydestä on tullut liiketoiminnan selviytymisen ja menestyksen ehdoton edellytys, jonka avulla yritykset voivat selvitä fiksumpina ja viisaampina toiselle puolelle.

Vaikka ketteryys tarkoittaa eri yrityksille eri asioita, on yleisesti sovittu, että lisääntynyt joustavuus on koko organisaation etu. Ja digitalisaation nopea vauhti tukee varmasti ketterää lähestymistapaa. IndustryWeek Magazine kirjoitti tammikuun 2022 numerossaan, että ketteryys on uusi kilpailuetu: "Nykypäivän digitaalisella aikakaudella organisaatioiden on oltava halukkaita ja varustautuneita sopeutumaan nopeisiin muutoksiin lähes kaikessa - mitä tuotteita ne valmistavat, ketkä ovat niiden tiimeissä, sijainnit, toimitusketjut, määrät, puutteet, kustannukset ja paljon muuta. Tätä varten niillä on oltava oikeat teknologiat ja prosessit, joiden avulla ne voivat tehdä yhteistyötä ja innovoida reaaliajassa."

It is generally agreed that increased flexibility is a benefit across an organization.

Joustava lähestymistapa

Teollisuus 4.0 on jo itsessään katalysaattori ketteryyden lisäämiselle teollisuusyrityksille. Kaiken kokoiset konepajayritykset valjastavat digitaalisen voiman ketteryytensä lisäämiseksi ja sopeutuakseen niiden työntekijöiden tarpeisiin, jotka oppivat pitämään hybridityöskentelytavoista pandemian aikana. "Monet insinöörit ottivat käyttöön nykyaikaisia suunnittelualustoja ja kehittivät tuotesuunnitteluprosessinsa niin, että sitä voitaisiin kutsua 'ketteräksi kaikeksi'", kirjoittaa IndustryWeek ja kuvailee, kuinka virtauksensäätölaitteita valmistava Dixie Iron Works tarjosi 3D-tulostimen jokaisen insinöörin kotiin, jotta he voisivat käyttää yhteissuunnitteluohjelmistoja tulostamaan konkreettisia esineitä, tarkastaa ideat pikaisesti ja saada tuotteet lopulta nopeammin markkinoille.

Sirupulan vuoksi Teslan insinöörit kehittivät uuden laiteohjelmiston, jonka avulla he pystyivät hankkimaan uusia siruja eri toimittajilta.

"Pyrkimys liiketoiminnan ketteryyden saavuttamiseen ei ole organisaatioille mikään uusi asia, mutta pandemia on merkinnyt sitä, että kyvystä sopeutua nopeasti markkinoiden ja ympäristön mullistuksiin tuottavalla ja kustannustehokkaalla tavalla on tullut liiketoimintakriittistä", toteaa analyytikkoyritys Capgemini raportissaan "Business Agility - how it's not yet another buzzword" (2022). Se varoittaa, että suurimmalla osalla yrityksistä on vielä pitkä matka edessään: "Ennen pandemiaa analysoimme organisaatioiden kypsyyttä ketterässä muutoksessa ja näimme selvän tarpeen nopeuttaa muutosta - vain 20,4 prosenttia ilmoitti, että he olivat todella vakiinnuttaneet ketterät toimintatavat koko organisaatiossa. Nyt, kun COVID-19:n aiheuttama katalyyttinen kiire on saanut aikaan, organisaatiot, jotka eivät olleet ottaneet ketterää muutostaan tarpeeksi vakavasti, joutuvat paineen alle."

Organisaation laajuinen ketteryys ei ole päämäärä, vaan pikemminkin jatkuva sitoutuminen asiakasarvon tuottamiseen nopeammin ja parempaan sopeutumiseen muuttuviin olosuhteisiin, Capgemini sanoo. "Ketterään transformaatioon ei ole olemassa 'yhden koon mallia', ei mitään standardoitua kehystä, jota soveltaa", raportissa todetaan.
"Tarvitaan paljon joustavampaa lähestymistapaa."