Innovatiivinen mieli

Sandvikin Susanne Norgren suhtautuu intohimoisesti materiaaleihin. Muuttamalla materiaalin ominaisuuksia voit muuttaa sen muotoilua ja viime kädessä lopputuotetta - ja luoda näin tulevaisuuden materiaaleja. Tähän mennessä Norgrenin työ on johtanut yli 380 patenttiin.

"Jos Eiffel-tornissa käytetty teräs korvattaisiin nykyisellä modernilla teräksellä, voitaisiin rakentaa neljä Eiffel-tornia samalla teräsmäärällä painon perusteella kuin alkuperäinen", sanoo Susanne Norgren, ryhmän materiaalisuunnittelun asiantuntija ja Uppsalan yliopiston apulaisprofessori Susanne Norgren. "Kyse on materiaalin ominaisuuksista ja siitä, miten niitä voisi muuttaa ja miten materiaalin varsinaista muotoilua voisi muuttaa". Minusta se on kiehtovaa."Susanne Norgren's innovative mind is always trying to find new ways to maximize a material's efficiency.

Norgren on työskennellyt Sandvikin kaikilla liiketoiminta-alueilla tutkien, kehittäen ja suunnitellen uusia materiaaleja. Vuonna 2013 hänestä tuli Group Expert, yksi kahdesta henkilöstä, joilla on tämä titteli, joka on korkein taso Sandvikin asiantuntija-uralla. Hän on myös kärkisijoilla patenttien määrässä, sillä hänellä on tähän mennessä yli 380 patenttia.

Norgrenin mukaan menestys on kuitenkin joukkuelaji. "Jokaisen patentin tai uuden suunnittelun takana on suuri joukko ihmisiä, joilla on valtava osaaminen omalla alallaan", hän sanoo. "Rakastan koota strategisia tutkimusryhmiä ja yhdistää ihmisiä, joilla on erilaista osaamista, ja kysyä heiltä vaikeita tai haastavia kysymyksiä ja katsoa, miten he pääsevät alkuun ja kasvavat tiiminä."

Vuosia valmistelussa

Joskus tie ideasta valmiiksi tuotteeksi tai prosessiksi voi viedä aikaa. Itse asiassa vuosia.

" Sandvik Coromantin uudessa sorvaustyökalusarjassa käytetyn hienorakeisen gammafaasin osalta minulla oli idea ja haettiin patenttia laboratoriotulosten perusteella. Prosessitekniikkaa ei kuitenkaan ollut valmiina, jotta sitä olisi voitu käyttää. Tässä vaiheessa ammattitaitoiset ja omistautuneet kollegani astuivat kuvaan ja loivat prosessitekniikan ja tuotantolaitteet. Tämä vaihe voi kestää jopa kymmenen vuotta monimutkaisuudesta riippuen", hän selittää.

Norgren tietää tarkalleen, milloin hänen kiinnostuksensa materiaalien suunnitteluun alkoi. Hän kertoo, että vaikka hän oli aina pitänyt matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta, vasta lukiossa kuultu puhe herätti hänet tähän urapolkuun. Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun KTH:n edustajat tulivat hänen luokalleen puhumaan materiaalisuunnittelusta ja mahdollisuuksista opiskella sitä yliopistotasolla. "Tunsin heti, että tätä minun pitäisi opiskella", Norgren muistelee. "Se oli yhdistelmä kaikkia oppiaineita, joista pidin."

Innovatiivinen ajattelutapa

Norgrenille oli myös heurekahetki, kun hän tajusi, että materiaalin voi suunnitella tavoiteltujen ominaisuuksien perusteella.

"Otetaan esimerkiksi matkapuhelin", hän sanoo. "Muistakaa, miltä ne näyttivät aluksi ja miltä ne näyttävät nykyään. Ne ovat kehittyneet paitsi teknisen kehityksen myös materiaalin ansiosta, josta ne on valmistettu, mikä tarjoaa uusia ominaisuuksia, toiminnallisuuksia ja uusia suunnittelumahdollisuuksia". Uudet materiaalit ja ominaisuudet mahdollistavat sen, että voit muuttaa sitä, mitä ympärilläsi on."

Tai kuten patentti, josta Norgren on ylpein, bioyhteensopiva titaaniimplantti-materiaali luuruuveille, joka on tullut mahdolliseksi materiaalin suunnittelun ja ominaisuuksien ansiosta.

"Se on bioyhteensopiva titaaniseos implantteihin, jossa ei ole alumiinia ja vanadiinia, titaaniseosten yleisimpiä seosaineita, jotka ovat elimistölle haitallisia aineita."

Vaikuttaa koko arvoketjuun

Tällä hetkellä Norgrenin ja teollisuuden painopisteenä on sähköistymissuuntaus muun muassa autoteollisuudessa. Tämä suuntaus asettaa valtavia vaatimuksia prosesseille, sovelluksille ja uusille materiaaleille, hän sanoo.

"Se vaikuttaa koko arvoketjuun", Norgren selittää, "kaivoksesta, jossa kysytään uusia raaka-aineita, metallinleikkausteollisuuteen, jossa tarvitaan uusia leikkaustyökaluja ja prosesseja - eikä vähiten additiivisen valmistuksen osalta."

Haasteita on epäilemättä edessä, mutta juuri niin Susanne Norgren haluaa jatkaa uraansa työskentelemällä sekä tutkimus- ja kehitystyössä että strategisessa tutkimuksessa yliopistoympäristössä, jotta hän voi jatkaa näiden vaikeiden kysymysten esittämistä.